Marja-Liisa Torniainen

BIOGRAPHY

Visual Artist Marja-Liisa Torniainen was born in Helsinki, the Capital of Finland on January 19th 1953, but she is living and working in Tampere. She is a good example of an artist with various roles in our contemporary reality: painting, writing, photographing, graphic design, researching, continuous learning of new mediums, teaching, organizing, initiating new processes, spiritual seeking and activity in social life. She is guided by womanhood, motherhood and humanity. Life is large and it´s colours are vivid; Torniainen is a painter by nature, which is evident also in her photography.

Her basic art education in Lahti Art School took place during the years 1975–­1978. In addition, she has studied, for example, at the University of Art and Design, Art School of Kankaanpää and Tampere University of Applied Sciences. She has a Bachelor´s degree in Fine Art and she has held about 40 solo exhibitions and participated  approximately near 70 group- and joint exhibitions. 

Torniainen has been teaching art for children and adults in the Tampere Adult Education Center, in the City of Tampere, and as the responsible teacher in the Art Schools for children and young people in Pirkkala and Hämeenkyrö, during years 1981–1993. She left teaching because it took too much time away from her own artistic work.

Kankaapää Art School offered 1996 possibility to study writing of art criticism. It immediately felt like entering her own territory. In a way, it is also about teaching and sharing information.

As a writer she has been the founding editor of the publication of the  Tampere Artists´ Association, Täydellinen Ympyrä (Perfect Circle) 1996 and the web publication vasenkaista.fi 2013. She has written and photographed for some other magazines, too,  as for example Taide, Taidemaalaus, Uusi nainen, Suomen Kiinteistölehti, Väri ja Pinta and Puolilehti. During years 2015-2017 she wrote Art criticism for Kansan Uutiset. Since 2019 she has been a member of Kulttuuritoimitus.fi as an Art critic, Photographer and Culture Journalist.  

Art in architecture, in addition to the painting work, was her main interest during the years 1997–2004. She wrote Art as a Part of  Sustainable Development, FINNSURE/EUROSURE report for the Finnish Real Estate Federation.  Researcher Jorma Keränen was the coordinator of this work. There were eight European countries in this EU-project. The project ended 2004. She did also some color plans for the block houses in Tampere connecting with it.

When the millennium was changing she acted 2001–2003 as the president of the whole Nordic Art Association (NAA), and as the chairperson of its Finnish section 2001–2005 (board 1999-2006) and in the  boards of  the Finnish Painters´ Union 2001–2003 and the Tampere Artists´ Association (TAA) 1999–2004.

Nordic Conference Art in Architecture & Sustainable Development was in September 2003 at the Kiasma Theater. It was produced and governed by the Nordic Art Association in Finland. Mary Gregory and Marja-Liisa Torniainen were  the hosts of this conference. FINNSURE/EUROSURE report was presented there.

Her first own book was published at the Pirkanmaa 5. Triennial 2012: Art as a way of life, Tampere Artist House 1962 – 2012, History and Artists. The text is both in Finnish and in English. Lay-out, editorial work, mainly all the photographs and the whole production are done by her. Marja-Liisa Torniainen has lived in the same house since 2003. 

No Man Is An Island – Photo portraits of the people in the Refugee Center of Tampere 2016-2017 was a part of the international project Making Spaces of Justice Across The East-West Divide. It was ruled by the University of Tampere and supported by the Kone Foundation. The photographs were at display first time in the Photographic Center Nykyaika, Tampere 2017, and 2018 in Lappeenranta and at Finlandia House in Helsinki.

Working Group Tampere Doc started 2019. It’s first exhibition was in Chemnitz, Germany, with photography work shops during the Europe Week. Participants mission was to shoot changing faces of their home city Tampere. Later pictures were at display also in Estonia, Tartu and at the Photography Center Nykyaika, Tampere. Main show was 2022 in the Finlayson Area, at Vooninki exhibition space. Torniainen’s work Farewel Hipposhouse is seen in these pages. Alfred Kordelin Foundation’s support made it possible to produce both the exhibition and the catalogue.

Corona year 2020 was time of the Community Art Exhibition Faces from Corona Quarantine! with Kulttuuritoimitus.fi. Exhibition was an idea of Marja-Liisa Torniainen. She was the curator of it ja her work endured with it at least one year – with only 1,5 months Corona Grant. Thanks to the work done during the corona year, the Finnish Association of Visual Arts Organizations awarded Kulttuuritoimitus the following year for its work for the visual arts. The previous year, the editorial team received the City of Tampere’s Cultural Achievement Award.

After the busy and long period with the Art in Architecture & Sustainable development -project, what started already 1997, when she moved with her little son to the suburb of Kaukajärvi, and what ended at Kiasma Theater Conference 2003, she was completely tired. In fact, there were still Fragile-exhibitions to be held at Suomenlinna 2004 and at Stockholms Konsnärhuset 2006. As a result of this dedication there is a gap in her resume for exhibitions between 2002-2008.

Residency time in Oaxaca Artist House 2004 gave her a much-needed break, and the colours of Mexico inspired her to new perspectives as a painter. She have held five solo exhibition and participated in seven group- and joint exhibition with the artworks motivated by this residency period. Perhaps the story is not closed yet. 

The non-exhibition years doesn’t ment inactivity either: after the Mexico trip she, ofcourse, was painting and drawing those motives, but she continued also her studies in esoteric field. In the beginning of 1980s she started with antroposofy, 2005 she found tantric yoga and 2007 Kashmir Shaivism. Studies of yoga and Shaiwism continued after a break of a few years until 2022 – and are going with her all the time. The latest discovery in 2024, reiki, tops it all.

Generaly those teachings are of paramount importance to the well-being and development of people and society. For the artist herself, expanding conciousness, higher sensitivity level and more developed empathy are tools in the artistic work, too.

Now, after a long period of writing and photography, she wants to focus on what is most important to her: painting.

Marja-Liisa Torniainen is a member of the Finnish Painters´ Union, The Union of Artist Photographers, The Finnish Critics’ Association, The International Association of Art Critics, The Photographic Centre Nykyaika, The Tampere Artists´ Association and the General Union for the Journalists in Finland.

BIOGRAFIA

Helsingissä 19.01.1953 syntynyt ja Länsi-Uudellamaalla lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt kuvataiteilija Marja-Liisa Torniainen asuu ja työskentelee Tampereella. Taidekoulutuksensa perustan hän on saanut Lahden Taidekoulussa opiskeltuaan sitä ennen vuoden Limingan kansanopiston taidekoulussa. Torniainen on aloittanut näyttelytoimintansa 1970-luvulla. Hänellä on ollut noin 40 yksityisnäyttelyä pääasiassa kotimaassa ja hän on osallistunut lähes 70 jyrytettyyn yhteis- ja ryhmänäyttelyyn, joista etäisin on ollut Tampereen Taiteilijaseuran näyttely Kairossa, Egyptissä.

Kuvataiteilijana hänelle on aina ollut itsestään selvää, että hän on nimenomaan maalari käyttipä sitten mitä tekniikkaa tahansa ja että värillä on on olennainen merkitys hänen taiteellisessa ilmaisussaan. Torniainen maalaa pääasiassa suuria abstrakteja ja värikylläisiä töitä, joissa on välillä nähtävissä  myös esittäviä elementtejä. Vuodesta 2008 hänen näyttelyihinsä on tullut mukaan myös valokuva. 

Oman maalarintyönsä rinnalla Torniainen teki opetustöitä vuodesta 1981 alkaen Tampereen kaupungin lasten kuvataidekerhoissa ja Tampereen Työväenopistossa. Pirkkalan ja Hämeenkyrön lasten ja nuorten kuvataidekouluissa hän toimi vastaavana opettajana. Valmiuksia työhönsä hän haki Taik:sta ja Steiner-pedagogisesta viikonloppuseminaarista. Kun opetus vei liikaa aikaa omalta työltä, hän lopetti sen vuonna 1993.

Vuonna 1995 hän hakeutui Kankaanpään taidekoulun kuvataidekriitikkokoulutukseen, jonka jälkeen häntä pyydettiin perustamaan Tampereen Taiteilijaseuralle oma tiedotuslehti. Hän aloitti työn 1996 ja lehteä julkaistiin paperisena seuran 100-vuotisjuhlaan asti 2020, jonka jälkeen se ei talousvaikeuksien takia ole enää ilmestynyt.

Hän on kirjoittanut artikkeleita myös muihin lehtiin kuten Taide, Taiteilija, Taidemaalaus, Puolilehti, Suomen Kiinteistölehti, Väri ja Pinta sekä Uusi Nainen. Kuvataidekritiikkiä hän kirjoitti Kansan Uutisiin 2015-2017. Pirkanmaan vasemmiston verkkolehteä Vasenkaista.fi hän oli perustamassa vuonna 2013 ja valokuvasi ja kirjoitti siihen viitisen vuotta. Tampereelta käsin toimiva vuonna 2019 perustettu, verkossa ilmestyvä Kulttuuritoimitus.fi on hänelle kirjoittajana ollut koti toimintansa alusta saakka. Se sai Tampereen kaupungin vuoden 2019 Kulttuuritekopalkinnon vuoden 2020 maaliskuussa.

Vuonna 2004 sai päivänvalon raportti Taide osana kestävän korjaamisen mallia. Koordinaattorina toimi tutkija Jorma Keränen ja sen tilasivat Suomen Kiinteistöliitto ja Tampereen Vuokratalosäätiö yhdessä. Raportti oli osa 8 EU-maata käsittävää SUREURO-hanketta. 

Muutto 1997 yksinhuoltajana Kaukajärven Annalaan oli lähtölaukaus tälle esitutkimukselle, vaikka silloin ei sitä tietenkään kukaan tiennyt, ei hän itsekään. Alueella juuri alkaneen lähiöuudistuksen suunnittelijat järjestivät monenlaisia tiedotus- ja kyselytilaisuuksia asukkaille. Taiteen mahdollisesta roolista uudistuksessa ei puhuttu mitään. Kuvataiteilijana hänen oli pakko nousta ja nostaa esiin ammattikuntansa näkemyksiä aiheesta. Keskustelut tutkijoiden ja arkkitehtien kanssa johtivat yhteistyöhön.

Monen yhteisen suunnitelman kariuduttua rahoitusvaikeuksiin syntyi pitkällisen työn tuloksena tämä raportti, joka esiteltiin Kiasma-teatterissa vuonna 2003 kansainvälisessä 2-päiväisessa konferenssissa Art in Architecture & Sustainable Development. Kyseessä oli Suomen Pohjoismaisen Taideliiton puheenjohtajakauden päätilaisuus. Marja-Liisa Torniainen oli tällöin paitsi SPTL:n myös koko Nordiska Konstföbundetin johdossa.

Halu ajaa erityisesti kuvataiteen asemaa ympäristösuunnittelussa ja arkkitehtuurissa vei hänet mukaan kuvataiteilijoiden järjestötoimintaan. Vuosituhannen vaihteessa Torniainen toimi kahdeksana vuotena Tampereen Taiteilijaseuran, Taidemaalariliiton sekä Pohjoismaisen Taideliiton hallituksissa (sekä asukastoimikunnan puheenjohtajana että päiväkodin johtokunnassa). 

Monivuotinen omistautuminen asialle vei voimat ja toi curriculumiin tyhjää tilaa omien näyttelyiden kohdalle. Residenssiaika Oaxacassa Etelä-Meksikossa keväällä 2004 antoi tarpeellisen piristysruiskeen, etäisyyttä ja innoitusta uusiin töihin. Hänen Meksiko-aiheisia teoksiaan on ollut tähän mennessä esillä viidessä yksityisnäyttelyssä ja vielä useammassa ryhmäesiintymisessä. CV:n näyttelykatkon aikaan alkoivat myös esoteerisen joogan ja Kashmirin Shaivismin opinnot, jotka jatkuivat vuoteen 2022. Välissä oli muutaman vuoden tauko. Viimeisin löytö on reiki. Antroposofiaan hän tutustui ja 1980-luvun alussa. 

Lahden taidekoulussa opetettiin jo 1970-luvulla valokuvausta, mutta digitaaliseen aikaan siirtyminen vaati taitojen päivitystä ja vei valokuvauksen erikoistumisopintoihin Tampereen ammattikorkeakouluun 2008. Samaan jatkumoon mahtui AMK-täydennyskoulutus ja toisetkin erikoistumisopinnot valokuvan parissa. Opintoihin sulautui myös hänen ensimmäinen oma kirjansa, vuonna 2012 Pirkanmaan 5. triennaalissa julkistettu Tampereen Ateljeetalo 1962-2012, historia ja taiteilijat. Hän on itsekin asunut talossa vuodesta 2003.

AMK-tutkintoon liittyvä näyttely POWER BEAUTY – The Heart of the City oli esillä Galleria Rongassa vuoden 2011 keväällä. Sen jälkeen hänellä todettiin rintasyöpä. Leikkauksesta toivuttuaan hän kävi kahden vuoden kuntoutusjakson Mikkelin lähellä kirjailijoiden seurassa ja olikin 2015 erittäin hyvässä kunnossa kiipeilemään Kolin rinteitä kameran kanssa Ryynäsen residenssi majapaikkanaan. 

Tampereen yliopiston hallinnoiman kansainvälisen projektin Making Spaces of Justice Across The East-West Divide osana hän kuvasi 2016-2017 Tampereen vastaanottokeskuksessa muotokuvasarjan siellä oleskelulupaa odottavista ihmisistä. Näyttely oli esillä ensimmäisen kerran Valokuvakeskus Nykyajassa Tampereella 2017, sen jälkeen Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa ja Finlandia-talon galleria Verandassa vuonna 2018. Projektia rahoitti Koneen säätiö ja siihen kuului Torniaisen kohdalla myös matka-apuraha Pietarin Suomi-taloon kuukaudeksi. Siellä kuvattuja valokuvasarjoja ei ole esitetty missään. 

Tampere Dok-ryhmä perustettiin dokumenttikuvaaja Ami Hyvärisen aloitteesta vuonna 2019 taltioimaan kasvavan kaupungin muuttuvaa ilmettä. Ryhmän ensiesiintyminen tapahtui Chemnitzissä Saksassa 2019. Chemnitz on Tampereen ystävyyskaupunki. Eurooppa-viikolla paikalle kutsutut kuvaajat pitivät kaksi erillistä valokuvaustyöpajaa ripustettuaan ensin näyttelyn yhdessä pakallisten toimijoiden kanssa. Chemnitzissä olivat Hyvärisen lisäksi Hannu Vanhanen, Susanna Myllylä sekä Marja-Liisa Torniainen. Edellä mainittujen lisäksi ryhmään kuuluivat Hans Viebrock, Petri Nuutinen, Jana Machackova-Oye, Harri Lundelin, Petri Ihanus ja Eijaa Heikkinen. 

Työ huipentui Tarton Tampere Majassa ja Valokuvakeskus Nykyajassa pidettyjen näyttelyjen jälkeen marraskuussa 2022 olleeseen päänäyttelyyn Finlaysonin Vooninki-salissa. Avajaisten yhteydessä julkistettiin myös kirja projektista. Näyttelyn ja katalogin mahdollisti Alfred Kordelinin säätiö. Avajaispuheen piti Tampereen hyvin tunteva kirjailija, poliitikko ja sähkövoimatekniikan lisensiaatti Satu Hassi.  

Viimeisin Torniaisen hanke sijoittuu koronakaranteenin aikaan. Vuoden 2020 keväällä hänen aloitteestaan, ideoimanaan ja kuratoimanaan syntyi Kasvoja karanteenista! -projekti Kulttuuritoimitus.fin kanssa. Kesän 2020 aikana julkistettiin 275 yhteisötaidenäyttelyn kuvaa Kulttuuritoimituksen sivustolla. Näyttelyyn lähetti töitään 200 kuvataiteen ammattilaista ja 200 harrastajaa, myös lapsia ja nuoria eri puolilta Suomea ja tekijöitä maamme rajojen ulkopuoleltakin. Raatiin Torniainen sai taiteilijat Riikka Lenkkerin ja Teemu Mäenpään sekä toimituksen oman kuvataidekriitikon Katri Kovasiiven kuraattorin toimiessa raadin puheenjohtajana. Kulttuuritoimitus vastaanottikin seuraavana vuonna Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton (SKjL) tunnustuspalkinnon kuvataiteen hyväksi tehdystä työstä.

Paluu järjestöelämään tapahtui 2000-luvulla, jolloin hän oli esimerkiksi Tampereen Taiteilijaseuran hallituksessa 2017-2022, ja seuran edustajana Helsingin Taidehallin säätiön johtokunnassa. Vuosina 2023-2026 hän oli ja on viimeisen Pirkanmaan Taidetoimikunnan jäsen.

Pitkään jatkuneen valokuvaus- ja kirjoitusperiodin jälkeen hän on palannut siihen, mistä kaikki on lähtenyt – maalaamiseen. Selma Lagerlöfin sanoin romaanista Gösta Berlingin taru: ” Tärkeintä elämässä ei ole olla onnellinen, vaan suorittaa oma elämäntehtävänsä.”* Se kuitenkin lienee suurin onni.

Marja-Liisa Torniainen on Taidemaalariliiton (TML), Valokuvataiteilijoiden liiton (VTL), Suomen arvostelijain liiton (SARV), Kansaivälisen kuvataidekriitikkojen liiton (AICA), Tampereen Taiteilijaseuran (TTS), Valokuvakeskus Nykyajan, Kuvaston, Sanaston ja Yleisen lehtimiesliiton (YLL) jäsen.

(*vapaa käännös muistista MLT)