Blog
Tiibetin sininen valo
Posted 05.01.2017
Mitä kaunein sää suosi järjestäjiä toukokuun viimeisenä viikonloppuna, kun Katajanokan ala-asteen juhlasali täyttyi Geshe Tenzin Wangyal Rinpochen opetuksia kuuntelemaan tulleista suomalaisista.
Tenzin Wangyal Rinpoche on kansainvälisen bön-buddhalaisen Ligmincha-instituutin perustaja. Järjestö perustettiin vuonna 1992 ja sen pääpaikka on Yhdysvaltojen Virginiassa. Ligmincha edustaa Tiibetin bön-perinnettä, joka aikojen kuluessa on yhdistynyt buddhalaisuuteen. Ligmincha oli muinaisen kuningaskunnan nimi maassa nimeltä Zhang Zhung, joka sijaitsi nykyisen Lounais-Tiibetin kohdilla Kailash-vuoren ympärillä. Tenzin Wangyal Rinpoche nimesi instituutin kuningaskunnan mukaan ja toivoo maakohtaisten järjestöjen käyttävän samaa nimeä.
Ligmincha-instituutin tehtävänä on estää mittaamattoman kalliin tiibettiläisen henkisen perinnön katoaminen: ellei sitä nyt jaeta, se kuolee. Rinpoche saapui Euroopan kiertueellaan Suomeen Brysselistä ja jatkoi täältä Lontooseen. Kaliforniassa perheensä kanssa asuva opettaja ei suinkaan ollut Suomessa ensimmäistä kertaa – eikä viimeistä.
Ligmincha toimii kuudessatoista Euroopan maassa mukaanlukien Venäjän, mutta pohjoismaista Suomen lisäksi vain Tanskassa. Yhdysvalloissa keskuksia on Virginian lisäksi kolmessa osavaltiossa. Opetusta on myös Meksikossa ja neljässä Etelä-Amerikan maassa.
Herätä pyhä ruumiisi
Harjoitukset aloitettiin yhdeksällä puhdistavalla hengityksellä eli ottamalla yhteys kolmeen sisäiseen valokanavaan: vasemmalla kulkevaan punaiseen viisaudenkanavaan ja oikean puoleiseen valkoiseen, jotka alkavat sieraimista ja yhdistyvät kämmenen leveyden verran navan alapuolella nousten ylös sinisenä leveämpänä valokanavana (sushumna-nadi) ja avautuen päälaelta ylös. Niissä kulkee lung, tuuli, joka tunnetaan myös nimillä prana, chi ja qi.
Jokaiseen väylään kohdistetaan kolme hengityskertaa, yhteensä yhdeksän, joilla poistetaan kolmea juurimyrkkyä; vihaa, takertumista ja halua sekä tietämättömyyttä. Niiden käsitetään aiheuttavan kaiken kärsimyksen ja sairauden.
Kaikki harjoitukset aloitetaan näillä puhdistavilla hengitysharjoituksilla, joilla saadaan yhteys kehon liikkumattomuuteen, puheen äänettömyyteen ja mielen avaruuteen.
Harjoitus on yksinkertainen, mutta tehokas ja sillä on paljon suurempi merkitys kuin äkkiseltään luulisi: ”Kun teemme puhdistusharjoitusta, emme tee sitä siksi, että olisimme sotkeneet elämämme, vaan koska mahdollisesti voimme joskus tulevaisuudessa tehdä niin. Puhdistamme sen mahdollisuuden eli ”poltamme siemenet”. Poltamme siemenet, jolloin niistä ei kasva eikä kypsy negatiivisia hedelmiä.”
Tiibettiläinen jooga – Tsa lung ja Trul khor
Tsa lung-harjoituksissa yhdistyvät hengitysharjoitus, liike ja meditaatio. Kaikissa niissä on ulkoinen harjoitus, sisäinen harjoitus ja salainen harjoitus l. liike, hengitys ja visualisointi. Kokonaisuutta on vaikea alussa hallita, mutta opettaja lohduttaa: ”Ei autoakaan opita ajamaan hetkessä.”
Tsa lung-harjoituksissa puhdistetaan kruunu-, kurkku, sydän, napa- ja sakraalichakraa. Juuri- ja otsachakrasta ei puhuta. Tsa tarkoittaa energiakanavia, sanskriitiksi nadeja. Harjoituksia on viisi.
Oleellista tiibettiläisen joogan liikkeille on, että ne tehdään luonnollisen hengityksen pidätyksen (kumbhaka) aikana. Varsinaisia asanoita ei ole, vaikka joitakin vastaavia on edellämainitut alkeet oppineille Trul khor-harjoitussarjassa. Liikkeitä on siinä 37.
Rinpoche sanoo kirjassaan, että siivouksen ihmiset ovat sisäistäneet hyvin, mutta mielen avoimuuden kokemiseen ja siinä lepäämiseen ei keskitytä tarpeeksi. Kuitenkin siitä tulee valolle raivattu palsta taivaasta: kun viha poistuu, rakkaus tulee luonnollisesti tilalle, ahneuden paikalle myötätunto ja tietämättömyyden sijaan ymmärrys henkisestä kodista tässä mielen avaruudessa.
Itsensä opettajaksi
Wangyal Rinpoche ei halua asettua oppilaidensa yläpuolelle, vaan opettaa yhtenä polulla kulkijoista. Hän sanoo, että voit alkaa itsesi opettajaksi ryhtymällä tekemään näitä harjoituksia.
Opettajana hän on lämmin, huumorintajuinen ja käytännönläheinen, mutta silti kunnioitusta herättävä. Opetuksessa iskeydytään suoraan käytäntöön ja jokaisen omiin arkisiin vaikeuksiin, tuskiin ja suruihin, joita kehoitetaan katsomaan suoraan ja tuntemaan ne, ”sillä jos ei pysty olemaan suorassa yhteydessä tunteisiinsa, ei pysty löytämään yhteyttä niiden rakenteeseen, tuuleen, eikä silloin ole mitään keinoa päästä eroon tästä tuulesta tai poistaa sitä.”
Bön-budhhalaisen perinteen juurilaman ei sanota olevan 2500 vuotta sitten valaistunut Shakyamuni Budhha vaan Tönpa Shenrab Miwotche 18 000 vuoden takaa. Tässä ajassa mantroihin on ehtinyt latautua mahtavaa voimaa ja harjoitteet kehittyä yksinkertaisiksi, käytännöllisiksi ja tehokkaiksi.
Ligmincha Finland
Tarkemmin siitä, mitä käsitteet ja harjoitukset pitävät sisällään, voi lukea Tenzin Wangyal Rinpochen selkeästi kirjoitetusta ja kuvitetusta kirjasta ”Herätä pyhä ruumiisi”, joka ilmestyi kurssiviikonlopun aikana Kulttuuriosuuskunta Partuunan julkaisemana. Siinä on lisäksi kerrottu yhdeksästä erilaisesta tuulesta hienovaraisimmasta karkeimpaan ja se sisältää dvd:n opetuksista. Parasta tietenkin on hakeutua Ligmincha Finlandin kursseille, joita järjestetään Suomessa kahdeksalla paikkakunnalla.
Suomen Ligminchan päänä Helsingissä on Olli Erjanti, jota buddhalaisuus ja tai chi vetivät puoleensa jo nuorena. Bön-buddhalaisuudessa yhdistyy kaikki häntä kiinnostava. Hän aloitti harjoitukset vuonna 2011 ja sanoo sen muuttaneen koko hänen elämänsä: rauhan ja levon voi saavuttaa missä tahansa. Erityisesti unijooga on Erjantin aluetta, sillä teini-iästä saakka hän on nähnyt selkounia ja opettanut niihin liittyviä länsimaisia tekniikoita jo ennen tutustumistaan tiibettiläiseen unijoogaan.
Anna-Kaisa Hirvanen on ollut mukana perustamassa Suomen Ligminchaa vuonna 2009. Heinäkuussa Helsingissä oli Hirvasen trul khor-kurssi. Anna-Kaisa on ensimmäinen suomalainen opiskelija Pohjois-Intiassa vain noin vuosi sitten toimintansa aloittaneessa Lishu-akatemiassa. Akatemian 3-vuotinen opetus on kohdennettu erityisesti länsimaisille harjoittajille, mutta vaatii myös tiibetin kielen opiskelua. Opetusohjelmaan on tiivistetty 15 vuoden luostariopinnot ja se on avoin kaikille.
Oikealla Anna-Kaisa Hirvanen ja vasemmalla Pia Kojo, tapahtuman päävastuullinen järjestäjä,
joka on harjoittanut hatha-joogaa 15 vuotta sekä meditaatiota Ligminchassa kolme vuotta.
Hirvanen on opiskellut ja harjoittanut Tsa lung Trul khor-harjoituksia aktiivisesti vuodesta 2008 lähtien Tenzin Wangyal Rinpochen, Alejandro Chaoulin ja Laura Shekerjianin johdolla sekä Suomessa että ulkomailla. Alejandro Chaoul ja Tenzin Wangyal Rinpoche ovat valtuuttaneet hänet jakamaan näita harjoituksia eteenpäin.
Jos pystymme muuttamaan itsemme, on muutos mahdollinen ympärillämmekin.
Kirjoittaja on Jooga- ja tantrakoulu Nathassa opiskellut kuvataiteilija ja vapaa kirjoittaja.
Lisätietoja Ligmincha Finlandista osoitteesta http://www.ligmincha.fi
Teksti julkaistu Suomen laajalevikkisimmässä joogalehdessä ANANDA 3/2016
